13. maalis, 2021

Hiili, ihminen ja onnellisuus

Tässä sysäykset tähän kirjoitukseen:

- Maailman suot kattavat kolmisen prosenttia maapallon pinta-alasta, mutta niiden turve sisältää noin neljänneksen kaikesta maaperään varastoituneesta hiilestä: 600 gigatonnia. Sitä voi verrata Maan metsien hiilivarantoon, jota piilee pintamaassa karikkeineen 420 sekä puissa ja muissa eliöissä 440 gigatonnia. Maailman nykyiset suot ovat ilmakehän kanssa sellaisessa tasapainossa, että ne sitovat vuosittain hitusen enemmän hiiltä kuin päästävät. (Tiede Luonto 2/ 2021 sivu 26)

- AlfaTV 12.3.2021 herra HS-keskustelija: tärkein uutiskohde: hiilibudjetti.

- a) Isoäitini Allin 'hulluus' jalostamanani: ikuista elämää kannattaa veikata, vaikka sen todennäköisyys olisi 0,000000000000000000000000000000000000000000000001 prosenttia. b) elämänkatsomustaan Tavoiteltavaksi Maailmaksi voi kehittää ja julistaa eläkeikäisenä kuten setäni Pekka 'Tämä Ihmisen Maailma'ssaan.

Joten ...

Minun / ihmisen / ihmisten tavoite voisi olla maapallolla koetun onnellisuuden mahdollisimman suuri kokonaismäärä. Eli jos yhden elävän olion (ihmisen, eläimen tms)  onnellisuuden määrä voidaan mitata, kokonaismääräkin voidaan laskea. Oletetaan, että jokaisen elävän olion onnellisuus on suurempi kuin nolla. Kuoltuaan olion onnellisuus muuttuu nollaksi.

Sitten tuiki erikoinen olion onnellisuuden mitta: aivotoiminnan määrä. (esimerkiksi kuolleella se on nolla).

Problemaattiseksi mittaaminen tietysti muuttuu, jos pyritään mittaamaan puhtaasti onnelliseksi käsitetyn aivotoiminnan määrää tai nettomäärää, joka elävällä on plussan puolella (ja, kauhea sanoa, itsemurhaan päätyvällä miinuksella). Oliojoukkotasolla looginen johtopäätelmä on, että mitä enemmän elävää aivomassaa, sitä enemmän aivotoimintaa. 

Minkälainen maapallon oliokokoonpano tuottaisi suurimman aivomassan kokonaismäärän? Pakko heti kärkeen pohtia, onko esimerkiksi puilla aivomassaa. Vastaan varovasti, että ei, vaikka tiedän hyvin, että puut voivat kommunikoida toistensa kanssa. Kasvien olemassaolon tärkeys aivomassan suuruuteen määräytyy välillisesti: eläimet tarvitsevat niitä. Karkeasti: mitä enemmän kasveja, sitä enemmän eläimiä. 

Ihmiselle vaikeisiin moraalisiin pohdintoihin törmätään väistämättömästi: minkä olion ihminen saa syödä (nollaa sen aivotoiminnan ja vähentää kokonaisaivomassaa, mutta saattaa turvata lisääntymisensä eli kasvattaa aivomassaa). Ja laajemmin: mitä (pahaa) ihminen saa tehdä toiselle oliolle, jos se tuo hänelle onnellisuutta (mutta toiselle onnettomuutta). "Saanko tappaa kärpäsen?" Eläimet saavat luontonsa mukaisesti tehdä, mitä tekevätkin. Tosin nekin oppivat, mistä tekosesta vaikkapa lauma rankaisee.

Miten hiili tähän liittyy? Elävät oliot koostuvat paljolti hiilestä. Eli karkeasti, mitä enemmän hiiltä niihin sitoutuu, sitä enemmän aivomassaa (tuota "Jumalaamme"!). Eli miksi hiilen pitää piileskellä soissa???? Vastaus: siksi, että sen ei ole viisasta antaa olla ilmassa tappamassa elävää luontoa ja sitä myötä aivomassaa pienentämässä.

Mutta jos osaamme muuttaa sen suon älykkäästi LISÄkokonaisaivomassaksi, niin siitäkö vain?

Miten isoäitini ja setäni tähän liittyy? Siten vain, että yritän minäkin löytää jotain julistettavaa "totuutta".

Klaus 13.3.2021